Isoäiti soitti. Hän purki minulle tuskaansa koskien äitini alkoholinkäyttöä. Hän halusi että teen ratkaisevan siirron joka  muuttaa äitini elämän ja vanhempieni avioliiton onnellisemmaksi. Sanoin että teen mitä hän pyytää, mutten näe miten voin tällaisena auttaa äitiäni koska syyt mikä saavat äidin juomaan ovat syitä jotka vammauttavat tyttären. Sanat "mene syömään wokkiasi ja nauti, nuku yösi hyvin", satuttivat.

Olen kiittämätön ainoa lapsi joka on saanut kaiken. Olen kehdannut kerjätä huomiota sairastumalla viitisen vuotta sitten masennukseen, vaikka muilla sukulaisilla on aidompia ongelmia kuten avioero, anoreksia, syöpä tai alkoholismi. Se että masennusdiagnoosini ja silloinen tilani tuli omaisteni tietoon oli vahinko. Äiti soitti ja menin arvioimaan kykyni väärin; vastasin. Romahdin pariminuttisen puhelun aikana koska luovutin enkä pystynyt pitämään pokkaa. Seurauksena kaikki saivat tietää ja nyttemmin olen paitsi kiittämätön myös huomionhakuinen.

Isoäiti ei tiedä että olen menettänyt ruokahaluni ja yöuneni jo vuosia sitten.